Maaseutukierroksen tutustumiskohteina olevissa taloissa
asuneita Löfgren-Blomgren-suvun henkilöitä:
Keto-Kulta
Susanna Albertina Blomgren os Löfgren (1825 Pertteli, Kajala - 1919 Kuusjoki, Lähdeniitty) Äiti Eeva Helena Löfgren (1797 Uskela - 1859 Pertteli, Kajala)Puoliso 1845 Johan Gustaf Blomgren (1819 Uskela - 1872 Kuusjoki). Lapsia: Amanda Karoliina Blomgren (s ja k 1846 Kulda, Amanda Karoliina Blomgren (1847 - 1856 Kulda), Gustava Blomgren (s ja k 1850 Keto-Kulda), Gustava Wilhelmina Blomgren (1851 - 1852 Kulta), Edla Sofia Blomgren (1853 - 1906 Paimio) (Ennen naimisiin menoa Kaukolan Murun piika), Gustaf Blomgren (s ja k 1856), Karoliina Wilhelmiina Blomgren (1857 - 1923 Somero) (Kaivolan Kärrin piika 1873-77, Hähkänän Uusi-Arkkilan piika 1877, Koiviston emäntä), Gustaf Bernhard Blomgren (1859 - 1880 Halikko), Karl Henrik Blomgren (1861 - 1883), Anders Wilhelm Blomgren (1863 - 1934 Kuusjoki, Lähdeniitty), Amos Blomgren (1866 - 1869).
Koivisto
Karoliina Wilhelmiina Blomgren (1857 Pertteli - 1923 Somero), Puoliso 1877 Abel Wilhelm Efraiminpoika Koivisto (1848 Pertteli - 1916 Kuusjoki, Koivisto) (Yli-Junttilan torppari, myöhemmin Koiviston tilallinen). Ed. lapsia: Frans Albert Koivisto (1878 Kuusjoki) (Muuttanut Amerikkaan), Olga Wilhelmiina Koivisto (1881 Kuusjoki - 1961 Turku), Rebekka Emilia Koivisto (1884 Kuusjoki - 1888 Kuusjoki). Abel Wilhelm ja Karoliina Wilhelmiina Koiviston poika Valfrid Akaton Koivisto (1885 Kuusjoki, Koivisto - 1946 Kuusjoki, Koivisto) Puoliso 1916 Hilda Suosaari (1899 Kuusjoki - 1981 Kuusjoki). Lapsia: Sulo Bernhard Koivisto (1918 Kuusjoki, Koivisto - 1940 talvisodassa), Santeri Valfrid Koivisto (1920 Kuusjoki, Koivisto - 1996 Kuusjoki), Olavi Valdemar Koivisto (1930 Kuusjoki, Koivisto - 1992 Kuusjoki) Puoliso Sirkka-Liisa Koskela (1940 Hyvinkää) Abel Wilhelm ja Karoliina Wilhelmiina Koiviston lapsia: Evalt Hekesippus Koivisto (1887 Kuusjoki - 1889 Kuusjoki), Ilona Aksia Koivisto (1889 Kuusjoki - 1961 Minnesota), Ludvig Lennart Koivisto (1891 Kuusjoki) (Muuttanut Amerikkaan 1909), Jenny Elviira Koivisto (1894 Kuusjoki - 1982 Somero) Puoliso 1915 Juho Nikolai Yli-Lukumies. Abel Wilhelm ja Karoliina Wilhelmiina Koiviston tytär Hilja Viktoria Koivisto (1896 Kuusjoki, Koivisto - 1954 Salo) Puoliso 1914 Aksel Alfred Nurmi (1892 Kuusjoki) Abel Wilhelm ja Karoliina Wilhelmiina Koiviston poika Sipi Hilarus Koivisto (1899 Kuusjoki - 1907 Kuusjoki).Lähdeniitty
Susanna Albertina Blomgren os Löfgren (1825 Pertteli, Kajala - 1919 Kuusjoki, Lähdeniitty) Osti poikansa Andersin kanssa Lähdeniityn tilan 1896 Ed. poika Anders Wilhelm Blomgren (1863 Pertteli - 1934 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso 1890 Elvira Vilhelmiina Mäkilä (1864 Pertteli - 1931 Kuusjoki, Lähdeniitty) Ed. poika Kustaa Vilhelm Lähdeniitty (1892 Kuusjoki - 1982 Salo) Puoliso 1919 Alma Johanna Gustafsson (1885 Somero - 1962 Salo) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin poika Akseli Nikolai Lähdeniitty (1893 Kuusjoki, Lähdeniitty - 1936 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso 1919 Elli Elviira Kaivolin (1896 Somero)Ed. tytär Elvi Vilhelmiina Lähdeniitty (1921 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso Martti Johannes Kesäniemi (1911 Somerniemi - 1994 Kuusjoki, Lähdeniitty) Ed. poika Juhani Martti Alvi Kesäniemi (1941 Kuusjoki, Lähdeniitty)Puoliso 1965 Seija Inari Siren (1939 Kuusjoki) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin lapsia: Emil Villiam Blomgren (1895 Kuusjoki - 1900 Kuusjoki), Edla Vilhelmiina Blomgren (s ja k 1897 Kuusjoki), Oskar Eero Blomgren (1898 Kuusjoki - 1900 Kuusjoki) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin tytär Edla Vilhelmiina Lähdeniitty (1900 Kuusjoki, Lähdeniitty - 1986 Halikko) Puoliso 1921 Vihtori Valfrid Välke, ent. Neuvo Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin tytär Olga Maria Blomgren (s ja k 1900) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin poika August Jalmari Lähdeniitty (1902 Kuusjoki - 1995) Puoliso 1936 Aili Siviä Fältgren (1909 Jokioinen - 1979) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin poika Viljami Teodor Purola ent. Blomgren (1904 Kuusjoki - 1989 Kuusjoki) Puoliso Matilda Serafia Ilola (1894 Koski Tl - 1971 Kuusjoki) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin poika Oskari Kyrillus Blomgren (1907 Kuusjoki - 1978 Parainen) Puoliso 1943 Anna-Liisa Kauhanen (1913 Iisalmi - 1984 Parainen) Akseli Nikolai ja Elli Elviira Lähdeniityn poika Alvi Aksel Lähdeniitty (1920 Kuusjoki, Lähdeniitty - 1997 Paimio, Perttala) Puoliso 1943 Eira Kyllikki Takala (1923 Loimaa).Yli-Junttila
Susanna Albertina Blomgren os Löfgren ja Johan Gustaf Blomgren lapsineen Abel Wilhelm Efraiminpoika Koivisto.Portaanoja
Susanna Albertina Blomgren os Löfgren Anders Wilhelm Blomgren (1863 Pertteli - 1934 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso 1890 Elvira Vilhelmiina Mäkilä (1864 Pertteli - 1931 Kuusjoki, Lähdeniitty).Kiiru
Gustaf Adolf Löfgren (1827 Turku - 1897 Somero) Puoliso 1858 Helena Sabina Löfgren os Blomqvist (1832 Turku - 1924 Turku) Asuivat Somerolla 1870 - 1897/1907 Lapsia: Johan Gustaf Jakob Löfgren (1860 Turku - 1919 Turku), Siri Julia Helena Löfgren (1863 Halikko - 1942 Turku), Ebba Olivia Wilhelmina Löfgren (1865 Halikko - 1935 Turku), Wäina Rosina Löfgren (1868 Halikko - 1941 Turku), Naema Löfgren (1871 Somero - 1872 Somero) Kiiru RN:o 4/117 (Kiiruu) Kiiru on Joensuun kylän alkuperäisiä kantatiloja. Tilaa kutsuttiin 1700-luvulla myös nimeltä Vähä-Tuori (kylän toinen kantatila Hoppu oli Iso-Tuori) ja 1700-1800 luvulla nimeltä Sipilä. Vuonna 1838 siitä erotettiin osatalo kruunun nimismiehelle. Tilalla toimi vuodesta 1869 vuoteen 1887 Someron viinapolttimo, jonka perusti turkulainen kauppias Gustaf Adolf Löfgren. Tehtaaseen kuului varsinaisen polttimon ja kivisen viljavaraston lisäksi myös tuulimylly, jossa jauhettiin viinaksi tarkoitettu vilja. Vuonna 1889 Kyrön (myöhemmin Loimaan) Höyrysahayhtiö perusti Kiirun tilalle Someron ensimmäisen ja suurimman höyrysahan. Someron ensimmäinen Säästöpankki sai toimitilansa Kiirun talosta, jossa sillä oli konttori vuosina 1880-1883. Myös ensimmäisen Someron osuuskaupan tavaramyymälä aloitti toimintansa talosta vuokratussa huoneistossa vuonna 1916. Huoneistossa oli tätä ennen pitänyt kauppaliikettä I Atanasijeff. Kiirun hirsirunkoinen päärakennus, jossa on 16 huonetta, on rakennettu vuonna 1880. Sen julkisivut on vuorattu vaakaponttilaudoituksella ja satulakaton katteena on saumattu pelti. Rakennuksen kuusiruutuiset ikkunat ovat puitejaoltaan latinalaisen ristin muotoiset. Ikkunoiden vinoja otsalautoja kannattavat veistetyt konsolit. Kuisteissa - jotka sijaitsevat päädyssä, pihafasadin keskellä ja tornin pihasivulla - on pikkuruutuiset ikkunat, joiden yläosat ovat vinoruutuiset. Rakennuksen toisessa päädyssä on kaksi - kolmikerroksinen telttakattoinen torni. Viinapolttimon aikana rakennettu viljamakasiini sijaitsee Joensuuntien varressa. Sen alakerta on muurattu luonnonkivestä ja ullakkopäädyt ovat rapatut. Makasiinissa on satulakatto. Kiirun vanha päärakennus ja viljamakasiini muodostavat sekä maisemallisesti että historiallisesti merkittävän kokonaisuuden. Kiirun porvariskartano ja viinapolttimon rakennukset on merkitty seutukaavaan suojelukohteiksi (SU-662). Em. lähde: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta Lehtonen Kaarin 1999.Kärri
Karoliina Wilhelmiina Blomgren Oli Kärrin piikana 1873-77 ja Hähkänän Uusi-Arkkilan piikana 1877 Sittemmin em. Koiviston emäntä.Yli-Kauko
Jaakko Olavi Louhi (1939 Halikko) Isä Lauri Henrik Louhi (1901-1995) Äiti Anna Sundvall s 1905 v 1928 er 1945 Vuodesta 1974 Yli-Kaukon tilan isäntä Puoliso 1967 Ulla Päivikki Niinistö (1939 Pertteli, Passi) Jaakko Louhin isoisä oli Gustav Henrik Louhi (1878 Halikko - 1943 Turku), jonka puoliso oli Aina Aleksandra Mickelsson (1882 Uskela - 1949 Turku). Gustav Henrik Louhin isä Gustaf Wilhelm Löfgren (1828 Halikko - 1913 Halikko) oli Polycarpus Löfgrenin poika. Puoliso Vilhelmiina Ali-Simola (1841 Karinainen - 1920 Halikko) Polycarpus Löfgren (1793 Uskela, Hämmäinen - 1834 Halikko) Oli Joensuun kartanon Tapomäen (Tapolan) torppari Puoliso 1822 Regina Matintytär (1800 Halikko - 1843 Halikko) Halikon Nakolan Isotalon tytär.Pajari
Nestor Ferdinand Vartio (1886 Perniö - 1959) Puoliso Hilda Mäki Pajari oli valtion virkatalo, jonka em. vuokrasivat 1923.
Kajala
Eeva Helena Löfgren (1797 Uskela -1859 Pertteli, Kajala) Isä rakuuna Johan Erkinpoika Löfgren (1766 Perniö - 1804 Uskela, Hämmäinen) Äiti Maria Aurell (1760 Uskela - 1813 Uskela, Hämmäinen) Eeva Helena asui Kajalassa 1821-1859. Edellisen tytär Susanna Albertina Löfgren (1825 Pertteli, Kajala - 1919 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso 1845 Johan Gustaf Blomgren (1819 Uskela - 1872 Kuusjoki, Yli-Junttila, Portaanoja) Oli Keto-Kultan renki 1845-?Hämmäinen
Rakuuna Johan Erkinpoika Löfgren (1766 Perniö - 1804 Uskela, Hämmäinen) Puoliso 1791 Maria Aurell (1760 Uskela -1813 Uskela, Hämmäinen) Lapsia: Johan Gabriel Löfgren (1791 Salo - 1875 Turku), Polycarpus Löfgren (1793 Uskela - 1834 Halikko) (Lehtisalo-, Louhi- ja Vartio-sukuhaarojen kantaisä), Eeva Helena Löfgren (1797 Uskela - 1859 Pertteli, Kajala) (Blomgren-sukuhaaran kantaäiti; muutti Salosta Halikkoon 1816, sieltä 1820 Uskelan Pappilaan ja 1821 Perttelin Inkeren Kajalaan), Ulrika Löfgren (1802 Uskela - 1875 Viipuri).
Eerikki
Ulrika Löfgren (1802 Uskela, Hämmäinen - 1875 Viipuri) Muutti 1817 tai 1819 Hämmäisistä Uskelan Matilaan, sieltä 1823 Hämmäisten rustitilan Lillgårdiin, josta 1826 Uskelan Karjaskylän Eerikkiin ja vielä samana vuonna Turkuun veljensä Johan Gabriel Löfgrenin luo Kupittaalle.
21.5.2002 Tero Elomaa
Karoliina Wilhelmiina Blomgren (1857 Pertteli - 1923 Somero), Puoliso 1877 Abel Wilhelm Efraiminpoika Koivisto (1848 Pertteli - 1916 Kuusjoki, Koivisto) (Yli-Junttilan torppari, myöhemmin Koiviston tilallinen). Ed. lapsia: Frans Albert Koivisto (1878 Kuusjoki) (Muuttanut Amerikkaan), Olga Wilhelmiina Koivisto (1881 Kuusjoki - 1961 Turku), Rebekka Emilia Koivisto (1884 Kuusjoki - 1888 Kuusjoki). Abel Wilhelm ja Karoliina Wilhelmiina Koiviston poika Valfrid Akaton Koivisto (1885 Kuusjoki, Koivisto - 1946 Kuusjoki, Koivisto) Puoliso 1916 Hilda Suosaari (1899 Kuusjoki - 1981 Kuusjoki). Lapsia: Sulo Bernhard Koivisto (1918 Kuusjoki, Koivisto - 1940 talvisodassa), Santeri Valfrid Koivisto (1920 Kuusjoki, Koivisto - 1996 Kuusjoki), Olavi Valdemar Koivisto (1930 Kuusjoki, Koivisto - 1992 Kuusjoki) Puoliso Sirkka-Liisa Koskela (1940 Hyvinkää) Abel Wilhelm ja Karoliina Wilhelmiina Koiviston lapsia: Evalt Hekesippus Koivisto (1887 Kuusjoki - 1889 Kuusjoki), Ilona Aksia Koivisto (1889 Kuusjoki - 1961 Minnesota), Ludvig Lennart Koivisto (1891 Kuusjoki) (Muuttanut Amerikkaan 1909), Jenny Elviira Koivisto (1894 Kuusjoki - 1982 Somero) Puoliso 1915 Juho Nikolai Yli-Lukumies. Abel Wilhelm ja Karoliina Wilhelmiina Koiviston tytär Hilja Viktoria Koivisto (1896 Kuusjoki, Koivisto - 1954 Salo) Puoliso 1914 Aksel Alfred Nurmi (1892 Kuusjoki) Abel Wilhelm ja Karoliina Wilhelmiina Koiviston poika Sipi Hilarus Koivisto (1899 Kuusjoki - 1907 Kuusjoki).Lähdeniitty
Susanna Albertina Blomgren os Löfgren (1825 Pertteli, Kajala - 1919 Kuusjoki, Lähdeniitty) Osti poikansa Andersin kanssa Lähdeniityn tilan 1896 Ed. poika Anders Wilhelm Blomgren (1863 Pertteli - 1934 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso 1890 Elvira Vilhelmiina Mäkilä (1864 Pertteli - 1931 Kuusjoki, Lähdeniitty) Ed. poika Kustaa Vilhelm Lähdeniitty (1892 Kuusjoki - 1982 Salo) Puoliso 1919 Alma Johanna Gustafsson (1885 Somero - 1962 Salo) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin poika Akseli Nikolai Lähdeniitty (1893 Kuusjoki, Lähdeniitty - 1936 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso 1919 Elli Elviira Kaivolin (1896 Somero)Ed. tytär Elvi Vilhelmiina Lähdeniitty (1921 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso Martti Johannes Kesäniemi (1911 Somerniemi - 1994 Kuusjoki, Lähdeniitty) Ed. poika Juhani Martti Alvi Kesäniemi (1941 Kuusjoki, Lähdeniitty)Puoliso 1965 Seija Inari Siren (1939 Kuusjoki) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin lapsia: Emil Villiam Blomgren (1895 Kuusjoki - 1900 Kuusjoki), Edla Vilhelmiina Blomgren (s ja k 1897 Kuusjoki), Oskar Eero Blomgren (1898 Kuusjoki - 1900 Kuusjoki) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin tytär Edla Vilhelmiina Lähdeniitty (1900 Kuusjoki, Lähdeniitty - 1986 Halikko) Puoliso 1921 Vihtori Valfrid Välke, ent. Neuvo Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin tytär Olga Maria Blomgren (s ja k 1900) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin poika August Jalmari Lähdeniitty (1902 Kuusjoki - 1995) Puoliso 1936 Aili Siviä Fältgren (1909 Jokioinen - 1979) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin poika Viljami Teodor Purola ent. Blomgren (1904 Kuusjoki - 1989 Kuusjoki) Puoliso Matilda Serafia Ilola (1894 Koski Tl - 1971 Kuusjoki) Anders Wilhelm ja Elvira Vilhelmiina Blomgrenin poika Oskari Kyrillus Blomgren (1907 Kuusjoki - 1978 Parainen) Puoliso 1943 Anna-Liisa Kauhanen (1913 Iisalmi - 1984 Parainen) Akseli Nikolai ja Elli Elviira Lähdeniityn poika Alvi Aksel Lähdeniitty (1920 Kuusjoki, Lähdeniitty - 1997 Paimio, Perttala) Puoliso 1943 Eira Kyllikki Takala (1923 Loimaa).Yli-Junttila
Susanna Albertina Blomgren os Löfgren ja Johan Gustaf Blomgren lapsineen Abel Wilhelm Efraiminpoika Koivisto.Portaanoja
Susanna Albertina Blomgren os Löfgren Anders Wilhelm Blomgren (1863 Pertteli - 1934 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso 1890 Elvira Vilhelmiina Mäkilä (1864 Pertteli - 1931 Kuusjoki, Lähdeniitty).Kiiru
Gustaf Adolf Löfgren (1827 Turku - 1897 Somero) Puoliso 1858 Helena Sabina Löfgren os Blomqvist (1832 Turku - 1924 Turku) Asuivat Somerolla 1870 - 1897/1907 Lapsia: Johan Gustaf Jakob Löfgren (1860 Turku - 1919 Turku), Siri Julia Helena Löfgren (1863 Halikko - 1942 Turku), Ebba Olivia Wilhelmina Löfgren (1865 Halikko - 1935 Turku), Wäina Rosina Löfgren (1868 Halikko - 1941 Turku), Naema Löfgren (1871 Somero - 1872 Somero) Kiiru RN:o 4/117 (Kiiruu) Kiiru on Joensuun kylän alkuperäisiä kantatiloja. Tilaa kutsuttiin 1700-luvulla myös nimeltä Vähä-Tuori (kylän toinen kantatila Hoppu oli Iso-Tuori) ja 1700-1800 luvulla nimeltä Sipilä. Vuonna 1838 siitä erotettiin osatalo kruunun nimismiehelle. Tilalla toimi vuodesta 1869 vuoteen 1887 Someron viinapolttimo, jonka perusti turkulainen kauppias Gustaf Adolf Löfgren. Tehtaaseen kuului varsinaisen polttimon ja kivisen viljavaraston lisäksi myös tuulimylly, jossa jauhettiin viinaksi tarkoitettu vilja. Vuonna 1889 Kyrön (myöhemmin Loimaan) Höyrysahayhtiö perusti Kiirun tilalle Someron ensimmäisen ja suurimman höyrysahan. Someron ensimmäinen Säästöpankki sai toimitilansa Kiirun talosta, jossa sillä oli konttori vuosina 1880-1883. Myös ensimmäisen Someron osuuskaupan tavaramyymälä aloitti toimintansa talosta vuokratussa huoneistossa vuonna 1916. Huoneistossa oli tätä ennen pitänyt kauppaliikettä I Atanasijeff. Kiirun hirsirunkoinen päärakennus, jossa on 16 huonetta, on rakennettu vuonna 1880. Sen julkisivut on vuorattu vaakaponttilaudoituksella ja satulakaton katteena on saumattu pelti. Rakennuksen kuusiruutuiset ikkunat ovat puitejaoltaan latinalaisen ristin muotoiset. Ikkunoiden vinoja otsalautoja kannattavat veistetyt konsolit. Kuisteissa - jotka sijaitsevat päädyssä, pihafasadin keskellä ja tornin pihasivulla - on pikkuruutuiset ikkunat, joiden yläosat ovat vinoruutuiset. Rakennuksen toisessa päädyssä on kaksi - kolmikerroksinen telttakattoinen torni. Viinapolttimon aikana rakennettu viljamakasiini sijaitsee Joensuuntien varressa. Sen alakerta on muurattu luonnonkivestä ja ullakkopäädyt ovat rapatut. Makasiinissa on satulakatto. Kiirun vanha päärakennus ja viljamakasiini muodostavat sekä maisemallisesti että historiallisesti merkittävän kokonaisuuden. Kiirun porvariskartano ja viinapolttimon rakennukset on merkitty seutukaavaan suojelukohteiksi (SU-662). Em. lähde: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta Lehtonen Kaarin 1999.Kärri
Karoliina Wilhelmiina Blomgren Oli Kärrin piikana 1873-77 ja Hähkänän Uusi-Arkkilan piikana 1877 Sittemmin em. Koiviston emäntä.Yli-Kauko
Jaakko Olavi Louhi (1939 Halikko) Isä Lauri Henrik Louhi (1901-1995) Äiti Anna Sundvall s 1905 v 1928 er 1945 Vuodesta 1974 Yli-Kaukon tilan isäntä Puoliso 1967 Ulla Päivikki Niinistö (1939 Pertteli, Passi) Jaakko Louhin isoisä oli Gustav Henrik Louhi (1878 Halikko - 1943 Turku), jonka puoliso oli Aina Aleksandra Mickelsson (1882 Uskela - 1949 Turku). Gustav Henrik Louhin isä Gustaf Wilhelm Löfgren (1828 Halikko - 1913 Halikko) oli Polycarpus Löfgrenin poika. Puoliso Vilhelmiina Ali-Simola (1841 Karinainen - 1920 Halikko) Polycarpus Löfgren (1793 Uskela, Hämmäinen - 1834 Halikko) Oli Joensuun kartanon Tapomäen (Tapolan) torppari Puoliso 1822 Regina Matintytär (1800 Halikko - 1843 Halikko) Halikon Nakolan Isotalon tytär.Pajari
Nestor Ferdinand Vartio (1886 Perniö - 1959) Puoliso Hilda Mäki Pajari oli valtion virkatalo, jonka em. vuokrasivat 1923.
Kajala
Eeva Helena Löfgren (1797 Uskela -1859 Pertteli, Kajala) Isä rakuuna Johan Erkinpoika Löfgren (1766 Perniö - 1804 Uskela, Hämmäinen) Äiti Maria Aurell (1760 Uskela - 1813 Uskela, Hämmäinen) Eeva Helena asui Kajalassa 1821-1859. Edellisen tytär Susanna Albertina Löfgren (1825 Pertteli, Kajala - 1919 Kuusjoki, Lähdeniitty) Puoliso 1845 Johan Gustaf Blomgren (1819 Uskela - 1872 Kuusjoki, Yli-Junttila, Portaanoja) Oli Keto-Kultan renki 1845-?Hämmäinen
Rakuuna Johan Erkinpoika Löfgren (1766 Perniö - 1804 Uskela, Hämmäinen) Puoliso 1791 Maria Aurell (1760 Uskela -1813 Uskela, Hämmäinen) Lapsia: Johan Gabriel Löfgren (1791 Salo - 1875 Turku), Polycarpus Löfgren (1793 Uskela - 1834 Halikko) (Lehtisalo-, Louhi- ja Vartio-sukuhaarojen kantaisä), Eeva Helena Löfgren (1797 Uskela - 1859 Pertteli, Kajala) (Blomgren-sukuhaaran kantaäiti; muutti Salosta Halikkoon 1816, sieltä 1820 Uskelan Pappilaan ja 1821 Perttelin Inkeren Kajalaan), Ulrika Löfgren (1802 Uskela - 1875 Viipuri).
Eerikki
Ulrika Löfgren (1802 Uskela, Hämmäinen - 1875 Viipuri) Muutti 1817 tai 1819 Hämmäisistä Uskelan Matilaan, sieltä 1823 Hämmäisten rustitilan Lillgårdiin, josta 1826 Uskelan Karjaskylän Eerikkiin ja vielä samana vuonna Turkuun veljensä Johan Gabriel Löfgrenin luo Kupittaalle.
21.5.2002 Tero Elomaa
Inkereen Kajala noin vuonna 1940
Raatalan Lähdeniitty noin vuonna 1930
Lisää talojen kuvia on Susanna Albertina Blomgrenin Facebook-sivuilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti